Työpäivän jälkeen olo tuntuu väsyneeltä. Kauppaan pitäisi vielä mennä ja lapset hakea päiväkodista. Jotain ruokaakin olisi laitettava. Rattiraivo iskee toisissa liikennevaloissa ja päiväkodin pihassa on taas parkkeerattu autot miten sattuu. Päiväkodin eteisessä haisee märät lapaset ja lastentarhanopettaja kertoo, että tänään on kyllä ollut aika hankala päivä. Lapset autoon ja kauppaan. Autossa lapset kitisevät ja mankuvat, omat hermot ovat koetuksella. Ostoskärryihin tarttuu jauhelihaa, makaronia, ketsuppia, banaani ja valmis salaattiateria huomiseksi evääksi töihin, kurkku, paahtoleipää lapsille, miehelle juustosämpylöitä ja itselle kauraleipää. Lapsille keksipaketti auton takapenkille, jotta loppumatka sujuu edes vähän rauhallisemmin. Itselle Fazerin Sininen illaksi.
Kuulostaako tutulta? Nykypäivän arki voi olla hyvinkin kuormittavaa kaikkine työkiireineen ja velvollisuuksineen. Usein kuulee sanottavan, että se on ihan sama mitä syö, kunhan nälkä lähtee. Ruoka on kuitenkin paljon muutakin kuin vain polttoainetta. Totta on, että syödä pitää, jotta jaksaa, mutta jaksaminen maksimoituu, jos vähänkään miettii mitä suustaan alas laittaa. Ruoalla on fyysisen hyvinvoinnin kannalta tärkeä merkitys elintapasairauksien ehkäisyssä liikunnan ohella. Lisäksi esimerkiksi tietyt hormonimme rakentuvat ruokamme sisältämistä ravintoaineista ja geenimme keskustelevat yhdessä syömämme ravinnon kanssa. Ruoka vaikuttaa myös henkiseen hyvinvointiin suoliston bakteerien, välittäjäaineiden mm. serotoniinin sekä hermoston välityksellä. Tietoa aivoista suolistoon ja toisin päin kulkee vagus-hermon välityksellä. Lisäksi ruokailu yhdessä ystävien ja läheisten kanssa vahvistaa sosiaalista hyvinvointia ja ihmissuhteita. Näin ollen kokonaisvaltaisesti ajatellen ruoka ei ole vain energiaa, vaan sillä on laajempia merkityksiä aina palautumiseen asti.
Stressi vaikuttaa ihmisen ruokakäyttäytymiseen. Kun kiire painaa, tulee kaupasta helposti valittua sokeri- ja rasvapitoisia tuotteita, jotka tarjoavat nopeita kaloreita täydentämään energiatarpeita. Lisäksi stressitilassa keho pyrkii luonnostaan säästämään energiaa, jolloin noidankehä herkkujen ja liikkumattomuuden välillä on valmis. Stressi painaa päälle töissä, ja hyvin usein sitä kannetaan mukanaan myös töistä kotiin ja vapaa-ajalle, jolloin suorittaminen jää vakituiseksi asetukseksi. Silloin vatsa voi alkaa temppuilemaan, pinna kiristyy ja ahdistus kasvaa.
Omasta hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen saattaa usein jäädä arjessa kaiken muun kiireen ja toiminnan alle. Ihminen on kokonaisuus, ja mieli ja keho ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Stressi vaikuttaa psyykeeseen, sosiaalisiin suhteisiin sekä fyysiseen oloon. Henkinen stressi näkyy fyysisesti kehossa mm. ruoansulatusongelmina, jolloin ongelman poissaamiseksi eivät pelkät närästyslääkkeet auta. Sen sijaan tulisi entistä enemmän kiinnittää huomiota hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitoon ja ennaltaehkäistä ongelmia esimerkiksi hyvällä ruokavaliolla, liikunnalla ja riittävällä unella. Liikkuminen verenmaku suussa ei kuitenkaan ole optimaalinen ratkaisu stressin vähentämiseen, vaan esimerkiksi kävelylenkit luonnossa tai kaveriporukan yhteinen jääkiekkovuoro kerran viikossa voivat olla stressin vähentämisen kannalta parempia ratkaisuja. Sosiaalinen tuki on olennainen tekijä stressin vähentämisessä, koska se vapauttaa mielihyvähormoneja. Stressi ei ole jotakin, mitä jokaisen tulisi hankkia ja vaalia, vaikkakin siltä ei voida kokonaan välttyä. Elämä ei ole suoritus tai kilpajuoksu, mutta terveydestä ja hyvinvoinnista on osattava huolehti itse omilla valinnoillaan, eikä aina pelkkä pilleri auta. Omaa hyvää oloa ei voi vain ulkoistaa toisten harteille. Työhyvinvoinnista puhutaan paljon, ja sen ylläpidon kannalta olisi tärkeää pysähtyä miettimään, mitkä omalla kohdalla ovat niitä asioita, joiden avulla jaksaa maanantaiaamuisin lähteä uuteen viikkoon. Mitkä ovat sinulle niitä asioita, joiden avulla väärin parkkeeratut autot päiväkodin pihalla eivät nostata verenpainettasi?